Jopas me söimmekin hyvin, aika kevyesti kuitenkin 🙂 . Pehtoorin synttäripäivällisellä kokeilin uusia juttuja. Ensinnäkin vaniljalla maustettu oliiviöljy sopi erittäin hyvin salaattiin, jossa oli nektariineja ja prosciuttoa sekä pinjansiemeniä. Lisäksi: kylmäsavulohilohta hakkeluksena sekoitetaan rahkaan ja dijonin hunajasinappiin ja mössöllä päällystetään Kurkelan tilan ohuet rieskat. Nopea alkuruoka keskiviikkoillan juhlapäivälliselle oli valmis.
Pääruoaksi ostin Stockalla tarjouksena olleita maissikanan luomufileitä (pakaste). Italialaisen Pollo alla cacciatora (kanaa metsästäjän tapaan) reseptin mukaan niiden kanssa pannuun tuli sieniä, tomaatteja, valkosipulia, punasipulia, valkoviiniä, kanalientä, prosciuttoa, rosmariinia (joka yrttiruukuissani on liiaksikin!), mausteita ja sen sellaista. Juniorikin joka suhtautui aluksi aika skeptisesti ”ai meillä on broileria juhlaruokana?” myönsi, että maistui ”erille”. Maissikana on ihan muuta kuin teollisesti kasvatettu broileri. Ihan eriväristäkin. Ja metsästäjän soosi teki sapuskasta makoisan.
Ja jälkkäriksi vadelma-marenkikakkua. Ja sitten viini. Meidän San Gimignanosta tilaamamme viinit ovat tulleet! Kaikki ehyenä ja sovitun mukaisesti suoraan kotiovelle! Siis yksi kuudesta tilatusta (Teruzzi & Puthod, Carmen Puthod I.G.T. Toscana bianco) avattiin tänään: ja huh! ei ollut ollut ollenkaan tyhmä tilaus. Viini oli täälläkin hyvää. Aluksi hedelmäinen, sitten maku tiivistyy ja happoja löytyy niin että viinissä on luennetta. Hetken maistuu tammikypsytys (onko sitä edes?), mutta pitkä jälkimaku on täyteläinen ja tasapainoinen. Tarpeeksi voimallinen viini maissibroilerille. Viini on siitä erikoinen (ja se on myös syy, miksi sitä innostuimme tilaamaankin), että se on valkoviini, joka on tehty Toscanan tärkeimmästä punaviinirypäleestä, eli Sangiovesesta.
Mutta viinin ja ruoan kelvollisuudesta huolimatta parasta oli seura! Nuoret kotona. 🙂