(Uusi (6.4.2014) pääsiäisruoka-postaukseni on TÄÄLLÄ: kokonainen vihkonen pääsiäispöydän herkkuja.
~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~~
On ollut aika tylsä keli, mikä ei valitettavasti ollut riittävä syy lintsata lenkiltä.
Kaupunkiasioilla lähinnä hankin ruokatarpeita. Pääsiäiseksi mökille, ja oli virettä kokkailla. Tyttärelle värkkäsin helposti nieltävää ruokaa. Haaleaa sienikeittoa ja lappapuuroa, jäätelöä ja pirtelöitä tyär on viikon nauttinut, mutta tänään tein lempiruoastaan munakoisopaistoksesta sellaisen hienojakoisen version. Nielurisaleikkauksen jälkeinen Panacod-Ketorin -pöhöinen tytär oli kovin iloinen sapuskasta. 🙂 Ruoan ”alkuperäisversio”, joka on ehdottomasti vegetaristien lemppariruoka, on keittokirjassani Lappitalia s. 51. Nyt kun pääsiäinen on tulossa, en voi olla vinkkaamatta myös lammaspateeseen, jonka resepti on sekin keittoskissa. Lammaspatee on hyvää. Ja helppoa. Suosittelen lämmöllä.
Ja sitten itsellä teki tänään mieli sushia. Ja teki mieli vihdoinkin kokeilla työpaikan professorin Japanin kongressimatkaltaan jo ennen joulua tuomaa hiilikuituveistä. Pistin hänelle mukaan kauppalapun: ”Tuo veitsi, maksan sitten”. Ja professorihan toi, ja hoksasi tuoda myös terottimen, hyvä juttu.
Ja tuo veitsi! Olen joskus ennenkin päässyt nauttimaan hyvällä veitsellä kokkaamisesta, mutta olihan tämä ihan ehdottoman huippu. Meitsin kokkaaminen vaan on sellaista sähläämistä, että täytyy olla varovainen noin terävän ja hienon työkalun kanssa.
Sushista tuli verraten oivallista. Aina se ei minulla onnistu, mutta tänään jaksoin huolella pestä riisit, paahtaa merilevät, ja pilkkoa lohen ja surimit. Meillä oli jemmasa sakeakin. Ihan olemme siis herkutelleet. Pehtoorikin kun on päässyt sushin makuun, vaikka aiemmin ei siitä välittänytkään … Tuoremakkara-salaattiosasto oli sitten se, josta poika lautasensa sai kukkuroilleen ja nälän taltutettua.
Ja koko perheelle maistui tietysti pulla. Rahkapullat kuuluvat nekin pääsiäiseen. Tein pullia aika paljon, eivät ole mitenkään erityisen kauniita, mutta aika paljon olemme niitä jo nauttineet.
Mmmm,sushia ja rahkapullia,mikä voisikaan olla parempaa….Kyoceran veitset tosiaankin ovat super hyviä!
Japani, Japani, Japani!
Hyvät veitset, hyvä tyylitaju, hyvät Toyotat – vuoteen 2009 saakka.
寿司 hyvä, 刺身 hyvä. MUTTA:
Sushitarjottimen #1 herkullisuudessaan on sinievätonnikala. Japsien sushisuut käyttävätkin kolme neljäsosaa vuosittain pyydettävistä sinievätonnikaloista.
Koska lajin luontaiset kannat ovat heikentyneet yli 90 % 1950- luvulta lähtien, sinievätonnikalan pyyntikiellosta äänestettiin hiljattain.
Japani yhdessä muiden kapeakatseisten maiden kanssa äänesti vastaan (68 vastusti kieltoa, 20 kannatti, 30 pidättäytyi äänestämästä).
Juu, kasvatetaanhan sitä myös.
Jos määritykseni on oikea, parahin Tuulestatemmattu, sushilautasellasi EI ollut sinievätonnikalaa. Eihän?
Mutta se rahkapulla! Uusiutuvaa, kotoista, hyvää! Ja kuuluu pääsiäiseen.
Pääsiäisen korvilla AD 1982 Budapestissa äkkäsin sikäläisiä rahkapullia (túróstáska) myyvän muorin katuvarrella. Kaupat onnistuivat, ja istahdin puiston penkille maistelemaan. Taisi tulla tippa silmään; ”..vei sinne mun kaihoni pohjaton…”
Yaelian, taitaa olla sama maku meillä 🙂
Koivu, ei ollut tonnifisua. Oli vain graavilohta ja surimipuikkuja (turskaa! siis) ja vihanneksia. Mutta on tunnustettava että kyllä meillä joskus on tonnikalaakin. Mutta – onneksi ? ;)- pidän enemmän lohesta.
Oliko Budapestin rahkapullat oikeasti pullataikinaan tehtyjä? vain siten ne ovat minusta hyviä ja ”oikeita”. Sellaisia kuin meillä kotikotona oli.
Buda bra men borta best.
Ei madjaarien rahkataskuissa pullataikinaa käytetä; rahka toimi kaihoni herättäjänä. Löytyykö Tanskan salmien eteläpuolelta OIKEAA pullaa?