Tytär on muuttanut. Hyvin epämaterialistisen lapsen tavaroiden roudaamisessa nyt ei kauan mennyt. Ei vaikka kaikenlaista tarpeellista on tullut valmiiksi puolen vuoden aikana hankittua.
Kuten sisareni on viisaasti kirjoittanut: kotoa tulisi saada siivet ja juuret. Toivottavasti esikoinen on ne saanut. Toivottavasti siivet kantavat, toivottavasti juuret tuovat aina kotiinkin…
Onneksi meillä on kutsu ystävien luo illaksi viininmaistiaisiin, en voi jäädä kotiin niiskuttamaan ja rypemään ikävässä.
Ai niin, aamuvarhain, yksin lenkillä oli mielettömän kaunista. Tyyntä.
(Klikkaamalla kuva suurenee.)
Vuosia sitten YLE radio järjesti kirjoituskilpailun nuorille. Kuinka ollakaan toivoin antologian joululahjaksi: eräs kirjoitti näin kotoa muuttamisesta: ikävä jo ennen lähtöä. Juuret ja siivet ei ole ihan oma teksti, vaikka ajatusta kannatankin.
Jostain sinun tekstistäsi tämä hieno ajatus minulle kuitenkin on välittynyt. Tämäkin. 🙂
Jostain syystä minua rupesi nyt jo itkettämään, vaikka tilanne ei tule vielä muutamaan vuoteen vastaan – onneksi.
Nautihan tyttären kotonaolosta, Eija!