Laskeutuessa 15 m/s tuulta ja se tuntui. Ei olla vielä puolivälissäkään matkaa. Mutta ”Ei pidä vain varrota perille pääsyä on myös nautittava matkallaolosta”. Olemme yrittäneet.
Rantapellosta lähdimme puoli yhden maissa. Sitä ennen pari tuntia töitä, joita jatkoin vielä kampaajallakin. Opiskelijoiden esseet lukemisena samalla kun Irmeli sai hiuksistoni matkakuntoon. Ja eiku menoksi.
Oulunsalon kentällä satoi räntää. Se antoi yhden hyvän syyn nauttia matkallaolosta. Ollaan lähdössä pois loskasta. Ollaan lomalla. Helsingin lentokentän terminaaliremontti ja uudet järjestelyt takasivat meille kävelyä ja liikuntaa. Löydettiin matkalaukut. Vaihdettiin terminaalia, koska Lufthansa liikennöi terminaalista 1 ja Finnair terminaalista 2.
Tapasimme (matkatoimisto Olympian) matkanjohtajamme, joka on melkein tuttu. Tulevan viikon matkaseurueemme (meitä on yhteensä 26) näimme myös. Keski-ikä jotensakin sama kuin omamme. Eikä lapsiperheitä eikä Kanarianmatkaajienkaan profiiliin kuuluvaa porukkaa.
Check in ja turvatarkastus sujuivat jouhevasti. Vaihdoimme valuuttaa: Etelä-Afrikan randeja saa yhdellä eurolla 11. Helppo kurssi: suunnilleen kymmenellä kun jakaa niin hinta on siinä. Käytiin taas terminaali kakkosessa: Wine and Fly:ssa lasilliset Ruinartin roseeta. Ei voi valittaa matkallaoloa. Takaisin terminaali ykköseen, Lufthansa lähti puolisen tuntia myöhässä. Lentoyhtiön iltaruoka samanlainen puuhapaketti kuin Finskinkin eväät, viini bulkkitavaraa. Saksalaista punaviiniä? Hmph!
Lufthansalla jatketaankin. Klo 22.30 lähtee kone Johannesburgiin. Kolmas lento kestää 10 tuntia. Huomenaamulla Etelä-Afrikassa. Johannesburgista Pilanesbergin riistasuojelualueelle (Afrikan neljänneksi suurin) bussimatka kestää pari tuntia. Jotta vuorokausi kotoa perille. Jatkamme matkallaolon nauttimisesta.
Olispa sitä itselläkin varaa matkustella.
Lufthansansa on hyvä lentoyhtiö,mutta Frankfurt kamala lentokenttä! Oikein nautinnollista lomaa!
”Buurikansa, hollantilaiset talonpojat, on näytellyt Etelä-Afrikassa melkein samaa osaa kuin Israel Kaanaanmaassa. Heidän uskonnollisperäisen, mutta samalla terveen katsantokantansa mukaan olivat alkuasukkaat, hottentotit, bushmanit ja bantu-neekerit kaitselmuksen määräämät palvelemaan heitä orjina.” (Itkonen, T.I. 1929: Maailman Maita ja Kansoja Sanoin ja Kuvin III, 457).
Johannesburg – lähes 4 milj. asukasta; millainen mahtaa olla lajin H. sapiens biodiversiteetti 90 v jälkeen Itkosen dokumentoinnin?
Hammas, nettimatkustelusta toivottavasti iloa…
Yalian Kiitos. Nautimme
Koivu, lainaus on vaikuttava. Yritän palata siihen(kin)