Kahvimukin vieressä aamulla kortti: 30. Ikäänihän tässä juhlitaan? No niinpä!
On kolmekymmentä vuotta siitä kun kihlauduimme. Kuukauden Euroopan telttamatkan jälkeen ajoimme Travemündessä Finnjetiin, jossa iltasella vaihdoimme Bad Segebergistä edellisenä päivänä hankkimamme sormukset. Minun sormustani oli pitänyt suurentaa, miehen pienentää. Sellaista se silloin oli.
Neljä vuotta kihlautumisen jälkeen tänä samaisena päivänä avioiduimme. Kätevää, muistaa molemmat päivät – tai sitten ei kumpaakaan … Pehtoori muisti tänään – niin kuin kaikkina näinä vuosina vuosina – molemmat.
Tänään alkoi juhlaviikonloppumme. Olisi aika ryhtyä pakkaamaan. Näillä mennään …
Ompelijani on aarre! Eikä kavaljeerissakaan ole valittamista. (klikkaa niin näet puvut isompina.)