Lauantaiaamuna oli vielä käytävä aamu-uinnilla. Oli oltava yksin Villa Voiksin pihalla. Viivyttävä vielä viikon vaiheissa…
Yhdeksältä (tasan, turha moittia espanjalaisia mistään mañana-meiningistä) meidän talomme ”landlady”, Soriano, tuli hakemaan avaimet, palauttamaan takuusumman ja hyvästelemään meidät, oli aika jättää Villa Voiksi. Adios! Roses jääköön.
Ajelimme kohti Barcelonaa, ja ohikin. Lauantain lomaliikenteessä näimme Montserrat-vuoren huikaisevan, sahalaitaisen silhuetin. Kohteena kuitenkin – ensin? – Sant Sadurni d´Anoia. Kerran ennenkin on pehtoorin kanssa cava-tuotannon keskuksessa käyty, mutta silloin Espanjan kuohuviinitalueen ytimessä jäi sekä Codorniu että Freixenet näkemättä. Nyt varaus ja sopiva aika Freixenetillä takasivat pääsyn esittelykierrokselle ja kauppaankin (lähtikö lapasesta? Ei ihan 🙂 mutta muutama kuohuva ostettiin, eikä oheistuotteiltakaan vältytty). Freixenetin tuotantoluvut ovat huikeita: kahta Freixenetin (Carta Nevada ja Gordon Negro) kuohuvaa tuotetaan vuosittain yhteensä 110 miljoonaa pulloa!! Tilan päärakennus (jonka pihalla otetussa kuvassa ylhäällä on etualalla meidän vuokrakiesimme), piha ja muu rekvisiitta olivat vaikuttavia. (Kunhan saan matkasivun työstettyä laittelen lisää kuvia…)
Siis, pari tuntia Freixenetilla, jossa kuskiksi lupautunutta pehtooria lukuunottamatta testailimmekin valikoimaa, ja sitten mietimme olisiko syytä jättää aikeissa ollut läheisempi tutustuminen Montserrat-vuoren benediktiiniläisluostariin ensi kertaan (milloin lie? toivottavasti joskus…) ja ajella kohti rannikkoa, jossa ajattelimme lomamme viimeisen yön viettää.
Sitgesin lomakaupunki on noin 35 kilometrin päässä Barcelonasta, alle puolen tunnin ajomatkan päässä lentokentästä, joten ajateltiin, että se voisi olla passeli kohde. Vielä kun oli tiedossa tuttavan positiiviset kokemukset kaupungista, ajelimme kohti lomakaupunkia. Navigaattori TomTom ja meitsi olimme edelleen hieman sotajalalla, mutta kompromissien ja pikkuteiden kautta olimme iltapäivällä helteisessä Sitgesissä. Lämmintä varmasti noin + 40 C. Majakka ja Pehtoori olivat jo viikolla lukeneet matkaoppaista, jotta hotel Romantic olisi ehkä meille sopiva yösija. Kun seurueen miehet kerran olivat tällaisen hotellin ehdolle asettaneet, ei meillä ollut muuta mahdollisuutta kuin sinne pyrkiä. Sinnehän me sitten löysimme, yllättävänkin helposti, ja yllättävää oli myös se, että meillä oli kuin olikin varaus sinne, vaikka nettilankettiin ei koskaan tullut mitään vastausta.
Mutta siis. Hotel Romantic, Sitges. Suosittelemme. Kolmesta 1800-luvun Villasta tehty hotelli, jonka seinillä taidetta, kaikki huoneet nimetty taiteilijoiden mukaan, pihalla kerrassaan viehättävä kahvila/drinkkibaari, kirjastosalonki, huoneiden korkeus noin viisi metriä, hyvällä paikalla, pitsiverhot, ja tuuletin katossa (mikä tosin ei ollut ihan riittävä ;)).
Lisää kuvia Katalonian matkamme nettisivulla KLIKS
Sitgesissä koettiin myös kolmet häät ja vietettiin yksien kihlajaisten vuosipäivää. Oli Majakan ja Perävaunun kihlajaispäivä, joten saimme Pehtoorin kanssa kutsun juhlakuohuvalle, joka oli aiemmin päivällä hankittu Freixenetilla. Hammasharjalaseista sängyillä istuskellen, lämmintä, huippuhyvää kuohuviiniä maistellen mietimme, että toivottavasti seuraavatkin 27 vuotta ovat ystävyytemme aikaa…
Kihlajaispäiväjuhlinnan lisäksi lauantaihimme kuuluivat kolmet (!!) häät. Illansuussa lähdimme luonnollisesti katsastamaan kaupunkia. Rantabulevardilta näimme komean kirkon ja kun tapoihin kuuluu niin kohti pyhättöä kävelimme. Sisälle ei päästy, mutta kirkkoa ulkopäin kiertäessämme olimme yhtäkkiä keskellä kolmia häitä. (kuvat suurenevat klikkaamalla)
Onneksi kuvassa eivät näy sulhasen kengät!!
Onneksi kuvassa näkyy sulhasen hymy – suoraan kameralle? Kuvaajalle? Vai kenties kuvaajan ”assistentille”?
Hermosauhuilla kirkon takapihalla, ennen vihkimistä.
Romantiikkaa Sitgesissä siis riitti. Ja lämmintä. Vähän ennen yhtätoista, pehtoorin kanssa kävellessämme hotellille, apteekin mittari näytti vielä + 29 C. Olimme kaksistaan (Majakan vatsataudin vuoksi puolet porukastamme jäi hotelliin) illallisella. Kalaruokaa. Jumalaista kalaruokaa.
Tuossa maisemassa eilen – palaan huomenna tunnelmaan, tähän päivään. Nyt vain niin nukuttaa…
