On neljätoista vuotta siitä kun oltiin edellisen kerran Dalin museossa, Figueresissa, Kataloniassa. Niinhän sitä sitten oltiin tänäänkin. Yhdellä seurueemme jäsenistä on nimipäivä, ja – taas – nimpparipäivän kohteena oli Dalin museo.
Juhlapäivä aloitettiin poikkeuksellisen hyvällä (?) aamiaisella, pekonia ja munia, ja hain konditoriasta kakunkin. Ja hain myös lähimercadosta, jossa vanha pariskunta kaksistaan kauppaa pitivät ja verkkaisesti tekivät, vähän erikoisherkkuja. Taas kerran pitkäksi venyneen aamiaisen jälkeen lähdimme siis Figueresiin, katsomaan Salvador Dalin merkillisiä teoksia. Kukaan meistä neljästä ei varsinaisesti ollut ihastuksissaan, mutta me pehtoorin kanssa olimme tyytyväisiä Perävaunun lyhyistä asiantuntevista kommenteista yhden jos toisenkin teoksen edessä. Käynnin väärtihän paikka ehdottomasti on, ihan sama pitääkoö Dalin taiteesta vai ei. Kulttuuripläjäyksaen jälkeen nimpparikahveille, ja sitten takaisin Rosesiin. Ruokakaupan kautta talolle.
Auton mittäri näytti että ulkona oli +38 C, eikä me sitä epäiltykään! Siis hellettä on. Altaalle. Stieg Larsson, uinti, seura ja Codorniun Grand Selection (vain 5 euroa!!) ja uusi uimapatja, jonka täyttämisessä Majakka ystävällisesti avusti, tekivät iltapäivästä mukavan.
Illalliseksi värkkäsin cava-risottoa ja serrano-broileria. Broileria Kataloniassa, jossa kaupat pursuavat katkoja ja muita äyriäisiä??!! Ok, olen pettynyt itseeni, mutta joskus käy näin. Ja Ribera del Duoron viini Haza del Condez oli hyvää, pehmeää, samettista ja kaikin puolin vallan mainiota. Auringonlaskua katsellessa yritimmme nähdä ”vihreän välähdyksen” mutta turhaan. Kelpo maisema terassiltammme kuitenkin avautui.
Koivu on yrittänyt – kuten kommenteistta voi huomata – varsin ansiokkaasti paikallistaa tätä Rosesin asumustamme. Alla linkki Interhomen sivulle, jossa ”Villa Voiksi” on esitelty. Klikkaa sivulta kohta ”Kaikki kuvat suurempana”.
http://www.interhome.fi/espanja/costa-brava/roses/lomatalo-c-foix-n%C2%BA-1-es9410.147.2/
Voimme oikeasti suositella.
Koivun kiitettäviin kommentteihin palailen huomenissa, mahalaukkukuvien kera! Buoneos Noches!
Koivu kirjoitti 30.6.2009, kello 22:34:
¡Hola Reya et al., Buenas Tardes!
“Mitä vikaa NATOssa on?”, murahti Paavo “Mouses” Lipponen vahvoilla ollessaan.
Minä vastaan: “Ei Dalissakaan mitään vikaa ole.”
Figueres on (tietenkin) käymätön paikka. Joitakin vuosia sitten osuin kuitenkin Dali -museoon Pariisissa, Sacré Coeurin basilikan tuntumassa. Mitä näinkään:
Riukukinttuisia elefantteja, pehmeitä, pöydän reunan yli veltosti laskeutuvia taskukelloja, hyvinmuodostuneita perä(ym.)peilejään esitteleviä sulottaria.
Not bad. Mutta: riennämmekö me surrealismin ystävät merta kauemmaksi kalaan? Meillähän on Temmeksen taitaja, Seppo Similä!
Kouluttamaton taidesilmäni löytää (selviä) yhtäläisyyksiä näiden pensselinkäyttäjien taiteesta.
(1) Dali: “Leda atomica” (Figueresissa!), Similä*: (vaikkapa) “Piruksi muuttuva enkeli”, tai “Kuulkaa korpeimme kuiskintaa”; (2) Dali: “Jeune Vierge autosodomisée”, Similä: “Surmanloukku”. Esimerkkejä löytynee enemmänkin.
¡Muchas gracias, Reya, por su amabilidad! Blogisi innoittamana lisään Temmes-ekskursion kesäagendaani. Vaikka Temmes on niin (valitettavan) lähellä.
* http://www.sepposimila.com/suomi.htm
PS Kadehdittavan aamiais-, lounas-, päivällis- ja illallispöytänne Ribera del Duero (illallisella) lienee ollut Tempranilloa. Crianza vai Reserva?
Olen jälleen kerran hyvinkin imponoitunut sinun tietämyksestäsi ja kyvystäsi myötäelää, nähdä ja tietää. Siis Dali ja Similä! Olet oikeassa. En ole koskaan Similän Temmeksen ateljeessa käynyt, entäs jos kesäagendaasi mahtuisi siellä vierailu laajemmallakin kokoonpanolla? Siis Pehtoorin kanssa tulisimme mukaan?
Ribera del Duoron viini oli Tempranilloa, kuten aavistitkin. Gran ! Reserva. Varsin arvokas, mutta ah niin hyvää.
Temmes saakoon taideturistinsa! Aikataulullisiin kysymyksiin palannemme tuonnempana bloginulkoisia kommunikaatiokeinoja käyttäen.
Hei, hyppasin taas sivuillesi omien kiireideni (hah) keskella. ( Tuli puhutta espanjaa taallakin, Tia Miguelina oli perheineen viettamassa July the Fourth viikonloppua.) Siellahan nayttaa todella ihanalta, ja nettikuvista tuntui kuin olisi vierraillut siellaa ”teilla” Espanjassa! Hauskoja jatkoja, jatkan lukemista…
Ei me, Irma-hyvä, espanjaa osata. Sinun monikielisyytesi ei ole suvussa yleistä. Kiva kun melkein vierailit ”meillä Espanjassa” ja tervetuloa oikeasti meille. Siihenhän ei enää ole kuin kuukausi. 🙂
Seppo Similä kiinnostaa. Näyttelyssään Kuopiossa vuosia sitten kävin. Varsinkin mm koivumetsä ja pirtti olivat vaikuttavia. Onkohan Seppo Similä edelleen tuottelias. Täällä Varsinais-Suomessa ei ole kirjoituksia näkynyt. Vaan eipä kirjoitusia Dalistakaan ole ollut, jotta olisin saanut leikekirjaani aineistoa.
Hei Tarja, me kävimme Seppo Similän luona. Raporttini aiheesta on tuolla
Similän galleriassa