Aamulla aika varhain kaksistaan mietimme, mille ryhdytään, minne patikoidaan. Korvasienipaikalle yhdessä, eihän siellä vielä mitään ollut. Minä päätän palata ja pehtoori haluaa jatkaa Hangasojan latvoille asti. 
Kumppareita ei ehkä olisi tarvinnut, aurinkolasit kylläkin. Ja minulle ehkä vähän suuntavaistoa. Ei, en varsinaisesti eksynyt, mutta tarkoitukseni ei ollut tehdä kahden tunnin lenkkiä… 😉 Mutta olihan siellä rauhallista, kaunista, hiljaista. Lunta ei juurikaan, eikä koivussa lehtiä. Kurujen pohjilla vettä. Taivaalla aurinko. Eikä sadetta koko päivänä.
Puolenpäivän saunan jälkeen lähdimme kylille: Ei Kuukkelissa eikä Saariselän keskustassa ollut oikeastaan ketään. Onko koskaan ollut näin hiljaista?
Päivälliseksi savusiikaa, remouladekastiketta, parsasalaattia ja ruisleipää. Ja shampanja jonka olin vedonlyönnissä voittanut. Siis juhla. Pieni, suuri juhla.
Takaisin ulos. Pihahommia täälläkin (pehtoori mokoma oli kameran vohkinu). Istuskeltiin nuotiolla, purolla.
Hiljaista. Kaukana kavala maailma.
”Ei, en varsinaisesti eksynyt…” (TT blogi 21.5.2009 klo 19:51)
Oman lähihistoriani havinaa vähän yli kahdenkymmenen vuoden takaa:
Neuvostoliitto oli teho-osastolla, mutta hengitti vielä. Pohjois-Pohjanmaan Luonnonsuojelupiirin delegaatio ja vierailun neuvostoliittolaiset (Huom. EI venäläiset!) isännät olivat jalkautuneet kenttäoloihin Kostamuksen takaisiin metsiin. Oli hilla-aika. Siispä marjaan!
Marjajahdissa kollektiivisen keräilyn aate mureni nopeasti, ja yht´äkkiä huomaan konttaavani yksin kumpareisen joenrannan alarinteillä.
Leiri on tuolla – kyllä minä löydän. Vaan enpä löytänyt! Askeltamiseeni tuli uusi tiheys, kun ilta alkoi hämärtää.
Ei minunkaan tarkoitukseni ollut tehdä (yksin) kahden ja puolen tunnin marjalenkkiä. Ystävyys-, yhteistyö- ja avunantohenkiset huudot johdattivat kuitenkin lopulta muiden luo.
Ei, en minäkään varsinaisesti eksynyt.
PS Mitä ihmettä Kostamuksen metsissä? Kai se oli sitä suomettumista.
Loistava tarina, Koivu. Pidän kerronnastasi kovasti. Onneksi sinäkään et eksynyt 🙂
Nyt me lähdemme Ivaloon, hakemaan vähän pihan ehostustarpeita ja minulle antibiottia! Argh! Hammaslääkärille tuossa aamutuimaan juuri soittelin…