Tänään mietin kovasti. Tommy Tabermannin runo kiteyttää paljon:
Epäröinnin kynnyksellä
kysy kuinka paljon rohkeutta
uskallat tänään
jättää käyttämättä.
Ei mikään tyhjä päivä tänään, vaikka niin voisi luulla.
________________________
klo 21:49 New York -sivustolla on jo paljon kuvia….
”Itzepe Teco Mestarins ylistepi.” (Mikael Agricola)
H. Reya, miten voit aina ylittää (jopa) itsesi? Tnx, anyway; NYCin virtuaalirundin avaus lähenee jo livereissua vaikuttavuudessaan.
Muutamia hajapoimintoja:
(1) Residenssinne. Mietin vain, ovatko baijerilaiset nahkahousut, Wursti ja litraiset olutkolpakot joskus antaneet värinsä elämään näiden seinien sisäpuolella…
(2) Oliko limusiini ”aito” vai kuvamanipulaation tulosta?
(3) Ristorante Felidia. (a) Veikö sopivan viinin valinta aikaa vähemmän vai enemmän kuin 45 min? (b) Oliko viininne Barbaresco, Barolo, Tignanello, Solaia, Taurasi, Ch. Mouton Rotschild, Ch. Petrus vai Ch. Cheval Blanc? Vai kenties Vega Sicilia vuodelta 1970, tai – sittenkin – Penfoldsin Grange vuosikertaa 1980?
Urheilutermein: Loistavat kuvat ”..tähän paikkaan, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin…”
Kiitos Koivu kommentista – ja ylisanoista. Www-sivuston rakentelu on mukava harrastus, nyt kun ei ole mitään isoja kirjaprojekteja tekeillä, ehtii iltaisin tuollaista (suht isotöistä) puuhaa harrastaa. Mukava jos pidit.
1) Residenssin 100 vuoden takaisesta käytöstä ei tarkkoja tietoja, mutta miksei olutta ja sauerkrauttia?
2) Limusiini ON aito. Palacen ”piccolo” (joka on kuvassakin) olisi mieluusti meillekin sellaisen tilannut tilannut. Me tyydyimme ”capiin”, tavalliseen keltaiseen NY City-taksiin.
3) Kuten kerroin, meillä oli Felidiassa kiire: vain vähän reilut kaksi tuntia aikaa ennen Broadwayn Mamma Miaa, joten viinivalinnoissa oli luotettava sommelierin suosituksiin ja lasillisina tarjottuihin. Mutta kyllä niistäkin huippuja italialaisia löytyi.
Yritän ehtoolla saada loputkin sivut valmiiksi.
Kiitokset kiinnostuksesta.