Viimeisenä kokonaisena päivänä ihan kevät. Siispä aamupäiväkävelylle Downtowniin. Ensin pieni Italia: italialaisten siirtolaisten oma kaupunginosa on kutistunut pieneksi Chinatownin keskellä, mutta halusimme silti sen nähdä. Pienen hetken saattoi luulla olevansa Roomassa: kauppojen ikkunoissa Veneton viinejä ja prosciuttoa, ristoranteja ja pasticcerioita vieri vieressä. Little Italyssa oli pöydät katettuina ulos. Lämmintä oli meidänkin mielestä, mutta eipä tullut mieleenkään jäädä ulos lounastamaan. Sen sijaan Ferrara-kahvila, jonka pehtoori oli jostain matkaoppaasta bongannut, sai meidät istahtamaan espressolle ja cannellonille. Harjanne nautti tartufo-jäätelöä. Sopranos-sarjan tähdet olivat seinillä olleista kuvista päätellen olleet samaisessa kuppilassa; nyt heitä ei näkynyt, mutta muutoin olimme hyvin tyytyväisiä.

Little Italy

Tepastelimme Italystä Chinatowniin. Kulttuuri voi vaihtua katua ylittämällä. Merkillinen kaupunki. Chinatownissa tuntui kuin olisimme Kantonissa, väkeä vain vähemmän. Spring Streetin ja Lafayetten kulmauksesta löytyi Kate’s paperikaupppa. Nyt on pitkäksi aikaa plaseerauskortit kalaaseihin, ja menujen pohjaksi tulostuspaperit, hankittu. Paperikaupassa olisi systerille ja muille skräppäysharrastajille ollut taivas! Toki minäkin viihdyin.

Kun tytöt kävivät varaamassa huomenaamupäiväksi liput NBC-studioihin tutustumiseen ja ko. tv-yhtiön kaupassa, me piipahdimme pehtoorin kanssa Morrellsilla. Rockefeller Centerin perinteikäs viinibaari tarjosi hyvää pinot noiria ja cabernet sauvignonia.

Iltapäivän ohjelmana oli American Museum of Natural History. Luonnontieteellisissä museoissa ei aiemmin juuri ole käyty. Uusi matkaseura (Harjanne)? meidät sai sinne lähtemään. Hieno museo oli sekin. Elokuva ”Yö museossa” on vastikään katsottu, nyt oli mukava nähdä museo ”livenä” . Apatosaurus ja Sauropod saivat tyttären höpöttämään. Tyrannosaurus Rex ja monet muut olisivat ehkä saaneet pojankin innostumaan… Myös Space Show käytiin katsomassa. Tampereen planetaario vuosikausia sitten oli mielestäni paljon vaatimattomampi…

Kävelimme viiden jälkeen 81 streetiltä 62 streetille: itsekin tupisin välillä, että kun kaupungissa kerran on tuhansia ravintoloita, onko meidän käveltävä muuutoinkin runsauskävelyisen päivän lopuksi vielä pari kilometriä yhden päivällisen takia.

Kyllähän se taas kannatti. Matkaoppaiden mukaan Rosa Mexicano ravintolassa guacamole on hyvää ja takuutuoretta. Oli se. Guacamole tehtiin meidän pöytämme vieressä: siis tuoretta ja hyvää. Erinomaista. Ihmeen raikasta. Kaikki ruoka ravintolassa, joka puolessa tunnissa täyttyi ääriään myöten, vaikka tilaa oli hyvinkin parille sadalle, oli hyvää.

Olemme viikon aikana onnistuneet tekemään ruokamatkan maailman ympäri: aasialainen (Chinatown), eurooppalainen (2 x Italia), amerikkalainen (McDonald’s) ja Etelä (tark. ott. Väli-) Amerikka (tänään meksikolaisessa)… Kulttuureja on niin monia…

Nyt nukuttaaa – omatkin jutut. Siispä huomiseeen.

Jokainen kommentti on ilo!