Kevätlukukauden seminaarirumba alkoi tänään. Se on työni ydintä. Aamupäivän opinto-ohjaajien tiimissä meitä kehotettiin miettimään, mikä on oman työn ydintä. Minä olen nyt miettinyt. Ja mitä enemmän mietin, sitä isommaksi se ydin näyttää paisuvan. Minulla on työssäni – omasta mielestäni – iso ydin. Ja kun tarkemmin mietin, minulla on työssäni aika iso ulkokehäkin. Ja sitten on vielä sellaista, joka on oikeastaan sen ulkokehänkin ulkopuolella, mutta sekin on työtäni.
No nyt kun olen miettinyt, niin mitä nyt?
Sitä ne kasvatustieteilijät ja työnohjaajat ja muut eivät muistaneetkaan kertoa.