Valokuvatorstain aiheena tänään on vajaa säepari Joona Kivirinnan runosta
Painavinta mitä tiedän on salaisuus
joka jäi kertomatta —
(Klikkaamalla kuva suurenee)
Vanhalla penkillä olisi kerrottavana salaisuuksia, sanoiksi pukemattomia tunteita, mieltä painavia ajatuksia, surun väreitä. Kuinka monta kertaa hautausmaalla kuiskitaankaan: ”Miksen sitä hänelle kertonut?”
Niin. Tuoli ”kuulee” paljon asioita, joita ei varmasti kerro kenellekään.
Yhteys löytyy.
Hyvä oivallus, kaunis kuva.
Tuossan penkillä on monet ajatukset ja salaisuudet istuttu.
Anuradha: Tuoli kuulee varmasti, eikä salaisuuksia levitä. … mutta eikö olisikin hyvä jos läheisetkin olisivat kuulleet ne asiat ennen kuin on myöhäistä.
OH-SHOW-TAH HOI-NE-NE: hyvä että löysit.
DORIS50: kiitos.
MARIKA: niin minäkin luulen.
Valitettavasti taitaa olla niin,että joiltakin penkki saa kuulla enemmän ajatuksia kuin läheiset ihmiset eläissään.
Savisuti: noin minäkin luulen. Ja luulen, että monelle sekin on painava salaisuus.
Puhumattomat salaisuudet painavat kenties enemmän sitten, kun niistä ei enää voi puhua. Penkki tietää… Hieno kuva.